Katkero · Selitys

Wat is Beerenburg?

Beerenburg on hollantilainen yrttikatkero: yrttejä, jotka on uutettu jeneveriin. Nimi tulee Hendrik Beerenburgilta, yrttikauppiaalta, josta tuli vuonna 1724 Stromarkt 9:n omistaja Amsterdamissa. Friisinmaalla tislaajat ovat uuttaneet omia yrttejään jeneveriin noin vuodesta 1850. Nimi ei ole suojattu: mikään sääntely ei määrittele, mitä beerenburgin pitää olla.

Lyhyesti

Olennaisin numeroina

Soort drank Yrttikatkero, jeneveriin uutettuja yrttejä
Nimen antaja Hendrik Beerenburg, noin 1680–1748, kotoisin Lingenistä
Amsterdam Rakennuksen Stromarkt 9 omistaja vuodesta 1724
Alkuperäinen käyttö Yrttisekoitus pilaantunutta mahaa ja keripukkia vastaan
Friisiläinen perinne Yrtit jenever-viinaan, noin vuodesta 1850
Resepti Yhdeksän sukupolvea perheen sisällä salassa pidetty
Wettelijke benaming Ei määritelty, ei myöskään vanhassa hollantilaisessa nimitysasetuksessa
Väkevät juomat 15 tilavuusprosentista alkaen, myynti vain 18 vuotta täyttäneille

Mitä beerenburg tarkalleen on?

Beerenburg on yrttikatkero: yrttiseos, joka haudutetaan jeneverin joukossa. Frieslannissa näin on tehty noin vuodesta 1850, ja siellä sitä pidettiin lähes lääkinnällisenä laivurien juomana.

Se ei alkanut juomana vaan yrttipakettina. Amsterdamissa Hendrik Beerenburg myi yrttiseosta, jonka annettiin itse vetäytyä väkevässä alkoholissa ja jota mainostettiin keinona saastunutta ja pilaantunutta vatsaa vastaan sekä keripukkia vastaan. Vasta myöhemmin tislaamot alkoivat pullottaa sen valmiina. Nimi siirtyi yrttiseokselta sillä valmistetulle juomalle.

Mistä nimi beerenburg tulee?

Hendrik Beerenburgilta, mausteiden- ja viinikauppiaalta, josta tuli vuonna 1724 Amsterdamin Stromarkt 9 -kiinteistön omistaja ja joka koosti siellä yrttiseoksen.

Hendrik Beerenburg eläi suunnilleen vuosina 1680–1748 ja oli kotoisin saksalaisesta Lingenin kaupungista. Vuonna 1731 hän osti viinikauppiaana porvarinoikeutensa, vuonna 1742 hän oli breukmeester ja harjoitti lääkäritoimintaa. Rakennuksen katolle asetettiin linnoituksessa seisova karhu, sananleikki sukunimestä. Resepti pysyi yhdeksän sukupolvea suvussa, eikä sitä ole koskaan paljastettu.

Miten beerenburgista tuli friisiläinen juoma?

Via de schippers. De Amsterdamse kruidenmengsels kwamen mee naar het noorden, en Friese stokers gingen ze daar zelf op jenever trekken.

Friisiläinen alueellinen tuottajajärjestö kutsuukin Hendrik Beerenburgia friisiläisen ryypyn amsterdamilaiseksi nimenantajaksi. Noin vuodesta 1850 alkaen Friisinmaan tislaajat antoivat yrttien uuttua jeneveriin juomaksi, jota pidettiin lähes lääkinnällisenä laivurien juomana. Amsterdamilainen resepti pysyi salaisena, joten jokainen tislaaja kehitti oman versionsa. Siksi kaksi beerenburgia ei maistu samalta, ja siksi juoma kuuluu nykyään Friisinmaalle eikä Amsterdamille.

Onko nimi beerenburg laillisesti suojattu?

Ei. Alankomaiden säännös, joka määritteli, mitä saa kutsua jeneveriksi, korenwijniksi tai vieuxiksi, ei maininnut beerenburgia, eikä sääntö ole ollut lainkaan voimassa 1. tammikuuta 2015 jälkeen.

Siihen päivään asti hollantilaiset nimitykset oli määritelty Productschap Drankenin Verordening Benaming Gedistilleerde en Zwak gedistilleerde Dranken -asetuksessa. Siinä oli määritelty jenever, korenwijn, advocaat, vieux, brandewijn, vruchtenbrandewijn ja likorette, kullakin oma vähimmäisalkoholipitoisuutensa. Beerenburgia siinä ei ole. Joka nykyään kutsuu yrttikatkeroa beerenburgiksi, noudattaa tislattujen juomien yleisiä sääntöjä eikä muuta. Nimi ei siis ole laatumerkki: se ei sellaisenaan kerro mitään yrteistä, pohjasta tai vahvuudesta.

Kuinka paljon alkoholia beerenburgissa on?

Mikään sääntö ei määrää prosenttiosuutta, joten se vaihtelee tislaamoittain. Alkoholilain raja sen sijaan on voimassa: 15 tilavuusprosentista alkaen juomaa kutsutaan vahvaksi alkoholijuomaksi.

Beerenburg kuuluu siten väkevien alkoholijuomien sääntelyn piiriin, ja sitä myydään vain 18-vuotiaille tai sitä vanhemmille. Koska beerenburgille itselleen ei ole säädetty vähimmäismäärää, etiketti on ainoa tuki: siinä lukee, mitä pullossa todella on. Jos kahden pullon välillä epäröi, asiaa voi kysyä suoraan tiskiltä.

Uit de winkel in Bathmen

Bitterit myymälässämme Bathmenissa

In de winkel in Bathmen staan 118 bitters, waaronder beerenburgen van 56 verschillende merken uit 11 landen. Het alcoholpercentage loopt van 10% tot 69%.

Suodata kaikki bitterit

Aiheeseen liittyvät kysymykset

Wat is een kruidenbitter?Mikä on negroni ja mitä pulloja siihen tarvitaan?Mikä on spritz?

Lyhyt vastaus

Lyhyet vastaukset aiheeseen liittyviin kysymyksiin

Saako kuka tahansa kutsua yrttikatkeroaan beerenburgiksi?
In beginsel wel. De naam is nergens als wettelijke benaming vastgelegd, zodat er geen eisen aan kruiden, basis of sterkte hangen.
Onko beerenburg sama asia kuin jenever?
Ei. Jenever on pohja; beerenburg syntyy vasta, kun siihen on uutettu yrttejä.
Tuleeko beerenburg Amsterdamista vai Friisinmaalta?
Nimi ja alkuperäinen yrttiseos ovat peräisin Amsterdamista, mutta juoma sellaisena kuin sen nyt tunnemme on kasvanut Frieslandissa.
Minkä ikäisenä beerenburgia saa ostaa?
18-vuotiaille ja vanhemmille. Beerenburgin alkoholipitoisuus on yli 15 tilavuusprosenttia, joten se lasketaan väkevaksi alkoholijuomaksi.

Perustelut

Lähteet

  1. Stromarkt 9, het huis van de uitvinder van het kruidenbitter Beerenburg, Stadsherstel Amsterdam (luettu 4.9.2026)
  2. Oenema maakt meest Friese berenburg en graanjenever, Fries Streekproduct (luettu 4.9.2026)
  3. Verordening Benaming Gedistilleerde en Zwak gedistilleerde Dranken Productschap Dranken 2009, wetten.overheid.nl (luettu 4.9.2026)
  4. Alcoholwet, artikel 1 en artikel 20, wetten.overheid.nl (geraadpleegd 4 september 2026)

Deze pagina is geschreven en gecontroleerd door ’t Bockje Bathmen, slijterij aan de Brink 2 in Bathmen. Laatst bijgewerkt op 19 november 2026.

Verkoop van alcohol onder de 18 jaar is verboden. NIX18.