Lyhyt vastaus tähän kysymykseen löytyy kysymyssivulta Mikä on ero viljavodkan ja perunavodkan välillä?. Alla kerrotaan koko tarina sen takana.
Hyllyllämme on kaksisataakolmekymmentäviisi vodkaa, viideltäkymmeneltäyhdeksältä merkiltä ja kahdestakymmenestäyhdestä maasta. Täsmälleen yhden pullon nimessä on sana peruna. Silti peruna on ensimmäinen asia, jota ihmiset ajattelevat, kun kysytään, mistä vodka tehdään.
Se pitää paikkansa, ja toisaalta ei pidä. Perunavodkaa on olemassa, mutta valtaosa maailmalla tislatusta tulee viljasta. Alla ne asetetaan rinnakkain: mikä tehtaalla on toisin, mitä säännöt asiasta sanovat ja mitä pullossa lopulta näkyy.

Mitä EU:n säännöt sanovat raaka-aineesta
Vodka on Euroopassa määritelty luokka. Väkevien alkoholijuomien asetus sanoo, että vodka valmistetaan maatalousperäisestä etyylialkoholista, joka on saatu käymisellä hiivalla perunoista ja/tai viljoista tai muista maataloustuotteista. Vähimmäisvahvuus on 37,5 prosenttia alkoholia.
Peruna ja viljat mainitaan siis nimeltä, ja ne saa merkitä pulloon ilman lisäselityksiä. Jos käytetään jotain muuta, se on lain mukaan ilmoitettava: tällaisessa etiketissä pitää kertoa, mistä vodka on valmistettu. Siksi rypälevodkapulloissa on lause rypäleistä, mutta viljavodkapullossa yleensä ei mitään.
Jos raaka-aineella on siis merkitystä, etiketistä on usein vähän hyötyä. Viljojen ja perunoiden kohdalla valmistaja saa vaieta. Meillä hyllyssä kymmenen kahdestasadastakolmestakymmenestäviidestä pullosta mainitsee vehnän, rukiin, ohran tai viljan omassa kuvauksessaan, ja yksi mainitsee perunan.
Peruna on kolme neljäsosaa vettä
Käytännön ero alkaa tislaajan laskusummasta. Viljan jyvä on kuiva siemen: suurin osa painosta on tärkkelystä. Peruna on mukula, jonka on selvittevä suurin osa vuodesta maan alla ja joka koostuu noin kolme neljäsosaa vedestä.
Kiloa kohden peruna tuottaa siis paljon vähemmän käyvää tärkkelystä kuin kilo ruista tai vehnää. Litran perunavodkan valmistamiseen täytyy hankkia, pestä, keittää ja käsitellä huomattavasti enemmän raaka-ainetta. Perunat on myös hankala varastoida ja kuljettaa: ne mätänevät, itävät ja ovat painavia. Vilja säilyy siilossa vuosia.
Tämä selittää, miksi peruna on jäänyt vodkamaailmassa vähemmistöksi, myös Puolassa, josta se on peräisin. Kyse ei ole siitä, että perunavodka olisi huonompaa. Kyse on siitä, että sen valmistaminen on kalliimpaa ja sen logistiikka on hankalampaa.

Keittäminen vastaan mallastaminen
Myös tehtaassa asiat tehdään toisin. Tärkkelys on ensin hajotettava sokeriksi, ennen kuin hiiva voi muuttaa sen alkoholiksi. Viljalla tämä tapahtuu jauhatuksen ja mäskäysvaiheen kautta: vilja jauhetaan, sekoitetaan lämpimään veteen ja käsitellään entsyymeillä, minkä jälkeen sokerit vapautuvat.
Perunat täytyy ensin pestä, sillä mukana tulee multaa, ja sitten höyrytä tai keittää, kunnes soluseinet murtuvat ja tärkkelys vapautuu. Siitä syntyy paksu, tahmea massa, jota on vaikeampi pumpata kuin viljamäskiä. Työ on vaivalloisempaa, ja jäännösmateriaalia syntyy enemmän.
Käymisen jälkeen molemmille tulee sama vaihe: mäski menee kolonniin ja rektifioidaan erittäin korkeaan puhtauteen. Juuri siinä kahden raaka-aineen ero pyyhkiytyy suurelta osin pois.

Mitä siitä pullossa vielä on jäljellä
Tähän kuuluu rehellisyys. Vodka tislataan määritelmän mukaan niin, että raaka-aineen ominaispiirteet poistuvat suurelta osin. Mitä pidemmälle rektifiointi on viety, sitä vähemmän perään tai rukiista jää. Vahvasti rektifioidussa vodkassa raaka-ainetta ei parhaalla tahdollakaan enää löydä.
Tislaajilla, jotka tietoisesti eivät mene yhtä pitkälle, jotain jää jäljelle. Perunatisle kuvataan alan kirjallisuudessa johdonmukaisesti rakenteeltaan täyteläisemmäksi ja kermaisemmaksi sekä suutuntumaltaan paksummaksi. Ruistisleelle annetaan useammin sana mausteinen tai pippurinen, vehnälle sana pehmeä. Nämä ovat luokan kuvauksia, eivät yksittäisen pullon.
Emme kirjoita tähän tarkoituksella maistelumuistiinpanoja merkistä. Pitää kuitenkin paikkansa: jos näitä eroja halutaan maistaa, kannattaa valita pulloja, joiden valmistaja kertoo raaka-aineen, ja asettaa ne vierekkäin huoneenlämpöisinä. Pakastimessa eroista ei huomaa mitään, ja siitä kirjoitimme erikseen artikkelissa vodka pakastimessa.

Puola: maa, josta molemmat ovat peräisin
Meidän 235 vodkastamme 66 tulee Puolasta, enemmän kuin mistään muusta maasta. Sen jälkeen tulevat Alankomaat 32:lla, Ranska 23:lla ja Ruotsi 21:llä.
Puola on myös maa, joka on määritellyt raaka-aineen. Suojattua nimitystä Polska Wodka saa käyttää vain pulloissa, joiden alkoholi on peräisin Puolassa viljellystä rukiista, vehnästä, ohrasta, kaurasta, ruisvehnästä tai perunoista ja joiden kaikki tuotantovaiheet tapahtuvat Puolassa. Kuusi raaka-ainetta, joista viisi on viljoja ja yksi peruna.
Se on yksi harvoista paikoista, joissa vodkan raaka-aine on todella lukittu juridisesti. Muualla maailmassa pätee: perunat ja viljat kelpaavat, samoin muut maatalousraaka-aineet, kunhan se kirjataan ylös.
Mistä voi aloittaa
Jos eron haluaa nähdä itse rinnakkain, kannattaa valita pulloja, joissa valmistaja ei salaa raaka-ainetta. Perunavodka, ruisvodka ja vehnävodka vierekkäin samassa lasissa huoneenlämmössä kertoo enemmän kuin mikään teksti. Tulkaa käymään tai soittakaa 0570 541 278, niin etsimme yhdessä.
Katso lisää
Kaikki pullot yhdessä löytyvät vodka-sivultamme, ja merkeittäin tarjonta löytyy täältä: Windspiel, Wyborowa, Belvedere, Grey Goose ja Ketel One. Ominaisuuksien mukaan voi hakea viini- ja väkijuomakaupan hakukoneella.
Lisää siitä, mitä vodkapullossa lukee, löytyy artikkeleista viisinkertaisesti tislattu ja kolmesti suodatettu ja vodka vai wodka. Vodkaa muihin neutraaleihin tisleisiin vertaamaan kannattaa lukea vodka, gin ja jenever. Viljasta raaka-aineena kertoo myös miten viskiä valmistetaan.


Viski
Olut
Viini
Väkevät juomat
Aperitiivi ja erityinen
Alkoholiton
Lasit ja muut
Yhteistyöt
Viski
Viini
Olut
Gini
Rommi
Likööri
Jenever
Konjakki
Omalle ryhmällenne
Soita
Sähköposti
Käy kylässä
Aukioloajat